• European Marine Science
• Research dataclose
• Research softwareclose
• Other research productsclose
• 2018-2022close
• Open Access close
• Finnish close
• European Marine Science close

Tässä kandityössä tutkitaan polymeerikomposiittien käyttökohteita ja käyttöön johtaneita syitä veneteollisuudessa. Työssä on selvitetty veneteollisuuden erityisiä materiaaleihin liittyviä vaatimuksia, sekä polymeerikomposiittien soveltuvuutta veneteollisuuteen. Työstä selviää myös erilaisia polymeerikomposiittien kehityskohteita veneteollisuudessa. Tutkimus on kirjallisuuskatsaus, jonka tietolähteinä käytetään painettua kirjallisuutta, sekä julkisia internetistä löytyviä artikkeleita ja valmistajien kotisivuja. Tutkimuksessa tutkitaan pääasiassa alle 24-metrisiä veneitä, sillä sitä suurempia aluksia voidaan pitää jo laivoina. Tutkimuksessa selvisi, että polymeerikomposiitit ovat erittäin suosittu materiaali veneteollisuudessa, mutta polymeerikomposiiteilla on kuitenkin vielä kehitys tarpeita. Työn tuloksena löydettiin veneteollisuuteen sopivien polymeerikomposiittien tärkeitä ominaisuuksia, sekä käyttökohteita. This bachelor’s thesis investigates the applications of polymer composites and the reasons behind the use of polymer composites in the boat industry. The research explains what is required from materials in boat industry, and how polymer composites suite the boat industry applications. The work also reveals development needs for polymer composites in the boat industry. The study is a literature review in which printed literature as well as public articles and manufacturers' websites are used as sources. The study focuses on boats less than 24 long in length, as larger ones can already be considered ships. The study found that polymer composites are already a very popular material in the boat industry, but polymer composites still have development needs in the industry. As a result of this study, important properties, and applications for polymer composites in boat industry were found.

Tämän diplomityön tarkoituksena on määrittää teknologiset vaihtoehdot lämpöenergian talteenotolle, varastoinnille ja hyödyntämiselle Itämeren alueen avustavalle jäänmurtajalle. Lämpöenergian talteenoton ja varastoinnin tarkoituksena on alentaa polttoaineen kulutusta, päästöjä ja käyttökustannuksia. Kansainvälisen merenkulun päästöjä tulee vähentää 50 % vuoden 2008 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Päästötavoitteen saavuttaminen vaatii alusten energiatehokkuuden parantamista sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoa. Dieselmoottorin hyötysuhde on jo lähes 50 %. Suurin osa jäljelle jäävästä energiasta esiintyy lämpöenergiana pakokaasuissa ja jäähdytysvedessä. Tätä lämpöenergiaa voidaan ottaa talteen, varastoida ja hyödyntää aluksen sekä sen eri järjestelmien lämmittämiseen. Jäänmurtajan vaihtelevasta käyttöprofiilista johtuen talteen otettavan lämpöenergian ja sen kulutuksen suhde eivät useimmissa operointitapauksissa ole samanaikaisia. Työssä esitetään laskennallisesti jäänmurtajan lämpötase. Laskennan ja määritettyjen teknologisten vaihtoehtojen perusteella lämpöenergian talteenotto ja varastointi on kannattavaa. The meaning of this Master’s thesis is to evaluate the technologies for waste heat recovery, thermal energy storage and utilization for the assisting Baltic Sea area icebreaker. The meaning of waste heat recovery and thermal energy storage is to reduce fuel consumption, exhaust emissions and operational costs. The emissions from the international shipping should be reduced by at least 50 % by year 2050 compared to year 2008. In order to achieve the goal measures has to be taken. These measures are better energy efficiency and introduction of alternative fuels. The energy efficiency of a modern diesel engine is close to 50 %. Most of the remaining energy is in form of thermal energy in exhaust gases and cooling water. This thermal energy may be recovered, stored and utilized for the heating of the vessel and its systems. An icebreaker operates on varying engine loads and because of this the production and usage of thermal energy is not always concurrently. Based on the calculations in this thesis it is profitable to recover and store thermal energy onboard an icebreaker.

Follikulaarinen kystiitti on koirilla harvinainen virtsarakon muutos, joka on kuvailtu aikaisemmin kirjallisuudessa puuttellisesti. Tapauskertomuksia follikulaarisesta kystiitistä koirilla on vain kaksi, joista toinen on kirjoitettu 1940 ja toinen vuonna 2014. Tutkielman kirjallisuuskatsauksessa on tavoitteena koota tietoa follikulaarisesta kystiitistä koirilla ja ihmisillä. Tutkielman tutkimusosion tavoitteena oli kuvailla follikulaarisen kystiitin kliininen kuva sekä laboratorio- ja kuvantamislöydökset koirilla, joilla on todettu follikulaarinen kystiitti virtsarakon kudosnäytteessä Yliopistollisessa eläinsairaalassa ennen vuotta 2020. Lisäksi pyrkimyksenä oli selvittää kudoksensisäisten Esterichia coli -bakteereiden esiintymistä fluoresenssi in situ hybridisaatio (FISH) menetelmän avulla koirilla, joilla on todettu follikulaarinen kystiitti. Koirien potilastiedoista taulukoitiin jokaisen yksilön rotu, sukupuoli, ikä, kliiniset oireet, saadut antibioottikuurit, histopatologiset löydökset, veri- ja virtsanäytetulokset, diagnostisen kuvantamisen löydökset sekä kystostomiset tai kystoskopiset löydökset ennen diagnoosia. Tutkimusta varten löydettiin tiedot seitsemästä koirasta, joilla on todettu follikulaarinen kystiitti vuosina 2015-2019. Hypoteesina on, että kudoksensisäisiä E. coli bakteereita esiintyy koirilla, joilla on todettu follikulaarisen kystiitin muutokset. Kaikki tutkimuksen koirat olivat narttuja, joista kolme oli intakteja ja loput steriloituja. Koirat edustivat viittä eri rotua ja yksi koirista oli sekarotuinen. Tutkimuksen koirat olivat iältään 8 kuukautta – 10 vuotta. Kaikilla paitsi yhdellä koiralla oli sairashistoriassa toistuvia bakteeriperäisiä rakkotulehduksia ennen lisätutkimuksiin hakeutumista. Kaikilla, paitsi yhdellä koiralla oli aiemmin todettu E. colin aiheuttama infektio virtsaviljelyssä vähintään kerran. Kaikkia koiria oli hoidettu aikaisemmin antimikrobisilla lääkkeillä. FISH -tutkimuksessa viidellä seitsemästä koirasta infektion aiheuttajaksi todettiin E. coli. Kahdella koiralla, joilla FISH-tutkimus oli negatiivinen seinämänsisäisen E. colin suhteen, oli positiivinen tulos E. colin suhteen joko virtsaviljelyssä tai virtsarakon koepalan kudosviljelyssä. Löydökset puoltavat seinämänsisäisen E. coli -infektion osallisuutta follikulaarisen kystiitin synnyssä. Tutkimuksen perusteella follikulaariselle kystiitille tyypilliset seinämämuutokset ovat hyvänlaatuisia ja liittyvät kroonisiin toistuviin infektioihin. Tutkimuksen tärkeimmät rajoitteet olivat kontrolliryhmän puute ja pieni potilasmäärä.

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin mikromuovien (< 5 mm) määrää Suomen rannikkovesien kaloissa Itämerellä. Tutkielmaa varten kerättiin kalanäytteitä yhdeksästä kohteesta eri puolilta Suomen rannikkoa. Lisäksi otettiin vesinäytteitä seitsemästä rannikkokohteesta. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon kaloissa on mikromuovia, onko mikromuovia syöneiden kalojen suhteellisissa osuuksissa eroja eri näytteenottopaikkojen tai kalalajien välillä, sekä vaikuttaako kalojen pituus tai paino siihen, kuinka usein kaloista löytyy mikromuovia. Tutkielmassa tarkasteltiin myös sitä, onko kalojen syömän ravinnon määrällä yhteyttä siihen, kuinka usein kaloista löytyy mikromuovia. Lisäksi tutkittiin, onko kaloista löydettyjen mikromuovien määrän ja samoilta näytteenottopaikoilta otettujen vesinäytteiden mikromuovipitoisuuksien välillä yhteyttä. Tutkimukseen valittiin 503 kalaa, joiden vatsat ja suolet tutkittiin. Yhteensä neljästäkymmenestä kalasta (8 %) löytyi mikromuovia. Mikromuovia syöneiden kalojen suhteellisissa osuuksissa oli selviä eroja eri rannikkoalueiden välillä: Helsingin Kivinokan kaloista löytyi mikromuovia useammin kuin muilta alueilta pyydetyistä kaloista. Kalojen koolla, lajilla tai niiden syömän ravinnon määrällä ei havaittu olevan yhteyttä siihen, kuinka usein kaloista löytyy mikromuovia. Myöskään samoilta paikoilta otettujen kala- ja vesinäytteiden mikromuovimäärien välillä ei havaittu yhteyttä. Tutkielman tulosten vertailu aiempiin tutkimustuloksiin viittaa siihen, että Suomen rannikkokaloista löytyy mikromuovia useammin kuin pohjoisen Itämeren avomerikaloista. Tämä tutkielma on ensimmäinen tutkimus, jossa on selvitetty mikromuovien määrää Suomen rannikonkaloissa. Tulokset olisi hyvä varmistaa pidemmän aikavälin seurannoissa. In this Master’s thesis, microplastic (<5 mm) ingestion by coastal fish in Finland was investigated. Fish were caught at nine locations on the coast of Finland. Water samples were taken at seven locations. The research questions were: How much microplastics are there in coastal fish in Finland? Are there differences in the frequency of microplastic ingestion by fish between different locations or species? Is there a relationship between the size of the fish and the presence of ingested plastic particles? Is there a relationship between the stomach fullness and the presence of ingested plastic particles? Does the frequency of microplastic ingestion by fish correlate with the amount of microplastics in seawater in the same locations? The gastrointestinal tracts of 503 fish were analysed. Microplastics were found in 40 fish (8 %). The frequency of fish with plastic was significantly higher in Kivinokka, Helsinki than in other locations studied. No relationship was found between the size or the species of the fish and the presence of ingested plastic particles. Also, no relationship was found between the stomach fullness and plastic ingested. There was no correlation between the frequency of microplastic ingestion by fish and the amount of microplastics in seawater. The results of the thesis were compared to previous research results from the open sea areas of the northern Baltic Sea. The comparison suggests that the ingestion of microplastics is more common in coastal fish in Finland than in the open water fish in the northern Baltic Sea. This thesis provides the first published record of plastic particles in the gastrointestinal tracts of coastal fish in Finland. Long-term studies are recommended in order to confirm the results.